Additional Jesus resources in Mixtec, Diuxi-Tilantongo:
- Wycliffe International Information
- Ethnologue Language Information
- Jesus video
- Global Recordings audio
Mixtec, Diuxi-Tilantongo is spoken in the following countries:
- Mexico
Jesús - Mixtec, Diuxi-Tilantongo
Here are some extracts from a Mixtec, Diuxi-Tilantongo translation of the Bible that talk about Jesus. The extracts are from the Gospel of Mark.
Image of textPDF version whole of Mark (268kB)
You will need Adobe Reader to view pdf files, which can be downloaded free here
Font
To view this page properly, you can download the necessary font here.
1.1
N‑xian tnuʼu Sua Bautista tnuʼu vaʼa nuu ñayiu
(Mt. 3:1‑12; Lc. 3:1‑9, 15‑17; Jn. 1:19‑28)
1 Duʼa kixeʼe tnuʼu vaʼa Jesucristu. Daʼya Yɨɨ Ianyuux kuu‑ia.
1.14-15
N‑xian tnuʼu Jesús tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu Galilea
(Mt. 4:12‑17; Lc. 4:14‑15)
14 Kɨu ijan n‑ka chindiʼu‑s Sua Bautista vekaa. Te n‑xee Jesús Galilea. Ijan n‑xian tnuʼu‑ia tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu. 15 N‑jaʼan‑ia:
—Vitna vaʼa tiempo xá n‑kuyatni ñaʼa Ianyuux mee‑n. Kundeʼa koio‑n xa taxnuni‑ia ñuñayiu. Natu ini koio kuechi‑n te jandixa koio tnuʼu vaʼa.
1.21-27
N‑kudeen Jesús nuu tachi uʼu
(Lc. 4:31‑37)
21 N‑ka xee‑s xiʼin‑ia ñuu nani Capernaum. Kɨu ndetatu ñayiu Israel, kɨu ijan, n‑kɨu Jesús veñuʼu luchi. Ijan n‑dakuaʼa‑ia ñayiu. 22 N‑ka teku‑i nax jaʼan‑ia, te n‑ka yuʼu‑i, chi xiʼin xa taxnuni‑ia dakuaʼa‑ia‑i. Ñatu dakuaʼa‑ia‑i ná dakuaʼa ñaʼa se tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. 23 Veñuʼu luchi ijan n‑xee ɨɨn seyɨɨ ñuʼu tachi uʼu anu‑s. N‑kana xee‑s:
24 —Jesús, se ñuu Nazaret, ¿nax juini‑n yaʼa? ¿Vaxi‑n, vax ki danaa ñaʼa‑n a? Xini ñaʼa mee‑r jundu kuu‑n. Ia Ii Ianyuux kuu‑n.
25 N‑kudeen Jesús nuu tachi uʼu jan:
—¡Kadɨ yuʼu‑n! ¡Ta kee anu‑s!
26 N‑kida‑i xa n‑xiyɨʼɨ ka‑s. Ndeʼe n‑kana xee‑i, te n‑kee‑i anu‑s. 27 Te n‑ka yuʼu ntdaa ñayiu xyuku ijan. N‑jaʼan ɨɨn‑i nuu ɨnka‑i:
—¿Nax kuu xaʼa? Ɨɨn xa xee dakuaʼa ñaʼa‑s. ¡Taʼu tniu‑s nuu tachi uʼu, te jandixa ñaʼa‑i!
1.32-34
N‑ndadavaʼa Jesús kueʼe ñayiu kuʼu
(Mt. 8:16‑17; Lc. 4:40‑41)
32 Xañini ijan ni, na juan keé ngandii, te xndeka ñayiu ñayiu kuʼu juaʼan nuu tuu Jesús. Ntdaa ñayiu kuʼu xiʼin ntdaa ñayiu ñuʼu tachi uʼu anu‑i, xndeka‑i‑yɨ juaʼan nuu tuu Jesús. 33 Ntdaa ñayiu Capernaum n‑ka taka veʼe ijan. 34 N‑ndadavaʼa‑ia kueʼe ñayiu kuʼu. Kueʼe nuu kueʼe ka kuʼu ñayiu. N‑kineʼe‑ia kueʼe tachi uʼu anu‑i. Ña n‑xejoon‑ia xa jaʼan tachi uʼu, chi kutnuni ini‑i jundu kuu‑ia.
2.1-12
N‑ndadavaʼa Jesús ɨɨn seyɨɨ kuʼu ndaʼa kuʼu xeʼe
(Mt. 9:1‑8; Lc. 5:17‑26)
1 Uni koon ka kɨu, daa n‑xiko Jesús n‑naxee‑ia Capernaum, te n‑ka datekutnuʼu tnaʼa ñayiu xa tuu‑ia ɨɨn veʼe ijan. 2 Nunuvii ni n‑ka taka kueʼe ñayiu veʼe ijan. N‑chitu‑i yeʼe. Ña n‑kuaʼa ka yaʼa‑i xa kɨu‑i veʼe. Te n‑jaʼan‑ia tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu‑i. 3 Ijan n‑ka xee seyɨɨ xndeka se kuʼu nuu tuu Jesús. Koon tnaʼa‑s xndido se kuʼu ndaʼa kuʼu xeʼe. 4 Ña n‑kuaʼa kandeka koio‑s se kuʼu kɨu yeʼe, chi xaxeʼe xa chitu ñayiu yeʼe. Ijan n‑ka dakaa‑s se kuʼu dɨkɨ veʼe. N‑ka xanu‑s itaʼu dɨkɨ veʼe nuu tuu Jesús. Nuu nune jan n‑ka juneʼe‑s yuu ñuʼu se kuʼu. 5 Na n‑xini Jesús xa ka jandixa‑s‑ia, n‑jaʼan‑ia nuu se kuʼu jan:
—Daʼya, xá n‑taxkanu ini‑r kuechi‑n.
6 Ijan xtuu se ka tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. N‑ka xani ini‑s: 7 “¿Nakuenda duʼa jaʼan‑s? Kuiʼa jaʼan‑s Ianyuux. Idini Ianyuux kuaʼa xa taxkanu ini‑ia kuechi‑ro.” 8 Ko naʼa Jesús nax ka xani ini‑s, te n‑xiaʼan‑ia:
—¿Nakuenda duʼa ka xani ini‑n? 9 Ñatu uʼu xa jaʼan‑r nuu se kuʼu ya xa taxkanu ini‑r kuechi‑s. Te ñatu uʼu xa jaʼan‑r xa ndokoo‑s te ndoneʼe‑s yuu‑s te kaka‑s. 10 Ko juini‑r xa jini koio‑n xa taxnuni Se kuu ñani tnaʼa ñayiu nuu ñayiu ñuñayiu. Xijan kuu xa dandeʼa ñaʼa‑r xa kuaʼa‑r xa taxkanu ini‑r kuechi ñayiu.
Te n‑jaʼan‑ia nuu se kuʼu:
11 —Jaʼan‑r nuu mee‑n. Ndokoo. Ndoneʼe yuu‑n. Te juan nuʼu veʼe‑n.
12 Hora ijan ni n‑ndokoo‑s. Nuu ntdaa ñayiu jan n‑ndoneʼe‑s yuu‑s, te n‑kee‑s veʼe, te juan nuʼu‑s veʼe‑s. Te n‑ka yuʼu‑i ntdaa‑i, te n‑ka xiaʼan‑i xa n‑kutaʼu‑i nuu Ianyuux. N‑ka jaʼan‑i:
—¡Nuncas ña n‑xini‑ro xa n‑kuu vitna!
4.35-41
N‑kudeen Jesús nuu tachi ndeʼe
(Mt. 8:23‑27; Lc. 8:22‑25)
35 Na vax kunee kɨu ijan, n‑xiaʼan Jesús nuu se dakuaʼa‑ia:
—Na yaʼa‑ro nde ɨnka lado yundute kaʼnu.
36 N‑ka dandoo‑s kueʼe ñayiu jan, te xndeka‑s Jesús juaʼan barcu. Dɨuni juaʼan tɨtnɨ ka barcu tuku. 37 Yo n‑kane tachi ndeʼe. N‑tuxndee ndute barcu, te vax chitu‑té xiti barcu. 38 Xiti barcu, lado do nino, ijan kaa Jesús, kidi‑ia yɨʼɨ almohada dɨkɨ‑ia. N‑ka dandoto ñaʼa‑s ka xiaʼan‑s:
—¡Maestru! ¿Ña tuu nax viʼi‑n xa vax nduxi‑ro nuu ndute a?
39 N‑ndokoo‑ia, te n‑kudeen‑ia nuu tachi. Te n‑jaʼan‑ia nuu ndute:
—Kadɨ yuʼu‑n. Na nini.
N‑kunaʼi tachi, te ntdaa n‑kendoo vaʼa. 40 N‑jaʼan‑ia nuu se dakuaʼa‑ia:
—¿Nax kuu xa yo ka yuʼu‑n? ¿Ta jandixa ka‑n xa ñunuu ñaʼa‑r a?
41 Yo ndeʼe n‑ka yuʼu‑s. N‑ka jaʼan‑s ɨɨn‑s nuu ɨnka‑s:
—¿Na seyɨɨ kuu se yaʼa, xa jandixa ñaʼa tachi xiʼin ndute?
5.22-24
22 Ijan n‑xee ɨɨn se yɨndaʼa veñuʼu luchi, se nani Jairo. Na n‑xini‑s Jesús, n‑xe juiin xiti‑s nuu‑ia. 23 Kueʼe n‑xijan‑s:
—Daʼya‑da xá io‑i xa kuú‑i. Na jɨʼɨn‑ro veʼe‑da xa kajan ndodo‑n ndaʼa‑n mee‑i, xa ndvaʼa‑i te kutuu vaʼa‑i.
24 Juaʼan Jesús xiʼin‑s. Kueʼe xa kueʼe ñayiu xndijun ñaʼa, xa diko ka dataʼi‑i‑ia.
5.35-42
35 Nɨni jaʼan ka Jesús nuu ñadɨʼɨ jan, te n‑ka xee se xinokuechi nuu se yɨndaʼa veñuʼu luchi. N‑jaʼan‑s:
—Xá n‑xiʼí daʼya dɨʼɨ‑n. Maxku datnaʼa ka‑n maestru.
36 N‑teku Jesús nax n‑jaʼan‑s, te n‑jaʼan‑ia nuu se yɨndaʼa veñuʼu luchi:
—Maxku yuʼu‑n. Diko ni jandixa ñaʼa‑n.
37 Ña n‑xejoon‑ia xa kandijun ñaʼa ntdaa ñayiu jan. Diko ni Spedru xiʼin Jacobo xiʼin Sua ñani Jacobo. 38 N‑ka xee‑s veʼe se yɨndaʼa veñuʼu luchi, te n‑teku Jesús xa kuvaa xa kuvaa ñayiu n‑ka taka ijan. Ka ndaʼi‑i xa ka ndaʼi‑i, te ka kana xee‑i. 39 N‑kɨu Jesús veʼe, te n‑xiaʼan‑ia:
—¿Nax kuu xa da ka kuvaa‑n, te ka ndaʼi‑n? Ña n‑xiʼí dichi luchi, chi diko ni kidi‑i.
40 Ñayiu xyuku ijan n‑ka xakundee‑i, chi xnaʼa mee‑i xa n‑xiʼí dichi luchi. N‑kineʼe Jesús ntdaa ñayiu xyuku xiti veʼe, te ndeka‑ia tadɨʼɨ‑i xiʼin uni se dakuaʼa‑ia, n‑kɨu‑ia nde nuu kaa dichi luchi. 41 N‑tnɨɨ‑ia ndaʼa‑i, te n‑jaʼan‑ia nuu‑i:
—Talita, cumi. (Tnuʼu hebreu juini kachi: Dichi luchi, nuu mee‑n jaʼan‑r. Ndokoo.)
42 Hora ijan ni n‑ndokoo‑i, n‑ndojuiin‑i, te n‑nakaka‑i. Uxi uu kuia io‑i. Te se n‑ka xo ndeʼa nax n‑kuu, n‑ka yuʼu‑s te n‑ka kuvete‑s. 43 Ko n‑taʼu tniu Jesús nuu‑s xa maxku juña tnuʼu‑s nuu ñayiu nax n‑kuu. Te n‑jaʼan‑ia xa na juñaʼa koio‑s xa kaxi dichi luchi n‑nandoto.
7.18-23
18 N‑xiaʼan‑ia:
—¿Dani mee‑n tuku, ñatu ka kutnuni ini‑n a? ¿Ta kutnuni ka ini‑n xa ɨɨn xa xaxi ɨɨn ñayiu ma kuaʼa xa kada xa ma kuneʼe ii‑i a? 19 Ña kɨu xa xaxi‑i nde anu‑i. Diko ni xiti‑i keé‑i. Te dada ndexio ñaʼa‑i.
Te duʼa n‑jaʼan Jesús xa ntdaa xa io, kuu xa io ndoo xa kaxi‑ro. 20 Te n‑jaʼan‑ia:
—Xa kee anu ñayiu, kida xa ña io ndoo ka anu‑i. 21 Nde anu‑i vaxi xa xani ini‑i xa uʼu. Kidi‑i xiʼin ñayiu ña n‑tnundaʼa xiʼin‑i, o dandoo tnaʼa‑i, o kaʼni‑i ndɨyɨ. 22 Duʼu‑i, o kukajan ini‑i xaxii ɨnka ñayiu, o xa uʼu kida‑i nuu ɨnka ñayiu. Dandaʼu‑i ñayiu, o kida‑i davaʼa nga xa juini mee‑i, o xini uʼu‑i ɨnka ñayiu. Jantnuʼu‑i ñayiu, o najuen tnuʼu‑i mee‑i, o kuxee ini‑i. 23 Ntdaa xa uʼu kee nde anu ñayiu, te kida xa ña io ndoo ka anu‑i.
9.2-8
N‑ka xo ndeʼa se dakuaʼa Jesús xadiñu‑ia
(Mt. 17:1‑13; Lc. 9:28‑36)
2 Nuu iñu kɨu, ndeka Jesús Spedru xiʼin Jacobo xiʼin Sua juaʼan. Ndruni ni‑s ndeka ñaʼa‑ia juaʼan, nde dɨkɨ yuku dujun. Ijan nɨni xndeʼa‑s, te n‑nadama Ianyuux Jesús. Danaa, diñu xa diñu nuu‑ia, te diñu xa diñu ñɨɨ‑ia. 3 Ná kaa yuʼa yodo dɨkɨ tnduu kaa daʼma‑ia. Kuixi xa kuixi, te diñu xa diñu. Ña tuu ni ɨɨn xa kɨyɨ ná kɨyɨ daʼma‑ia hora ijan. 4 Danaa, n‑nujuiin ndi Elías xiʼin ndi Moisés ijan. Ndatnuʼu‑s xiʼin Jesús. 5 N‑jaʼan Spedru nuu Jesús:
—Maestru, ¡naka vaʼa xa tuu‑ro yaʼa! Na kadavaʼa koio‑da uni veʼe todo. Ɨɨn veʼe mee‑n, ɨɨn veʼe Moisés, ɨɨn veʼe Elías.
6 Chi ña n‑kutnuni ini Spedru nax n‑jaʼan‑s, chi yo n‑ka yuʼu‑s, ndruni‑s. 7 Ijan nuu vikó, te n‑chidaʼu ñaʼa vikó jan ntdaa‑s. Xiti vikó jan n‑ka teku‑s tnuʼu:
—Se yaʼa kuu Daʼya mani‑r. Kunini koio‑n nax jaʼan‑s.
8 Hora ijan ni n‑ka xo ndeʼa‑s nituʼu lado ijan, ko ña n‑ka xini ka‑s ni Elías ni Moisés. Menga Jesús nujuiin xiʼin‑s ijan.
12.28-31
Tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka
(Mt. 22:34‑40)
28 Te nuu Jesús, kuyatni ɨɨn se tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. N‑teku‑s xa ka jantnaʼa tnuʼu‑s xiʼin‑ia, te n‑kutnuni ini‑s xa vaʼa jaʼan‑ia. N‑xijan tnuʼu‑s‑ia:
—¿Ndeda tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka?
29 N‑jaʼan Jesús:
—Tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka kuu: “Ñayiu Israel, kunini koio‑n. Taa‑ro Ianyuux, idini Ianyuux kuu‑ia. 30 Io xa juemani koio‑n Taa‑ro Ianyuux. Xiʼin nde yɨkɨ‑n, nde tuchi‑n, nde xaxtnuni‑n, nde anu‑n, juemani koio‑n‑ia.” Xaʼa kuu tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka. 31 Te duʼa jaʼan tnuʼu taʼu tniu kuu uu: “Juemani koio‑n ñayiu, nani xemani‑n mee‑n.” Ña tuu ɨnka tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka.
14.10-11
N‑diko Judas Jesús
(Mt. 26:14‑16; Lc. 22:3‑6)
10 Te Judas Iscariote, ɨɨn se kuu uxi uu tnaʼa se dakuaʼa Jesús, juaʼan‑s nuu dutu ka taxnuni, juan diko‑s Jesús nuu‑s. 11 Na n‑ka teku dutu ka taxnuni nax n‑jaʼan Judas, n‑ka kudɨ ini‑s, te n‑ka xiaʼan‑s tnuʼu‑s xa juñaʼa‑s tvini. Te n‑nduku Judas mudu kada‑s xa juñaʼa‑s‑ia.
14.44-46
44 N‑xiaʼan se n‑diko Jesús ɨɨn seña nuu ñayiu jan. N‑xiaʼan‑s:
—Se teyuʼu‑r, se ijan, kuu‑s. Tnɨɨ koio‑n‑sɨ, te kandeka‑n‑sɨ jɨʼɨn. Duku‑n‑sɨ.
45 Hora n‑xee‑s, n‑kuyatni‑s Jesús, te n‑xiaʼan‑s:
—¡Maestru! ¡Maestru!
Te n‑teyuʼu‑s‑ia. 46 Se ijan n‑ka tnɨɨ Jesús, te xndeka ñaʼa presu‑s juaʼan.
15.6-15
“¡Katakaa‑s nuu curuxi!”
(Mt. 27:15‑31; Lc. 23:13‑25; Jn. 18:38‑19:16)
6 Te viko Paxcua dayaa gobernador ɨɨn se yɨndiʼu vekaa. Davaʼa nga seyɨɨ ka juini ñayiu. 7 Vekaa yɨndiʼu ɨɨn se nani Barrabás. N‑ndundeʼe‑s xiʼin se xnetnaʼa xiʼin‑s nuu gobierno, te n‑xaʼni‑s ndɨyɨ. 8 N‑ka xee kueʼe ñayiu nuu tuu Pilato, te n‑ka xijan‑i xa kada Pilato nani kida‑s. 9 Te n‑jaʼan Pilato:
—¿Ka juini‑n xa dayaa‑r se kunxaʼnu ka nuu ñayiu Israel a?
10 Chi naʼa‑s xa dutu ka taxnuni xndeka Jesús juaʼan nuu‑s, xaxeʼe xa ka kukuedi ini‑s nuu‑ia. 11 Ko n‑ka kidajuexa dutu ka taxnuni nuu ñayiu, xa kajan koio‑i xa dayaa Pilato Barrabás. 12 Ɨnka vuelta n‑xijan tnuʼu Pilato ñayiu:
—¿Te nax kada‑r se ka danani‑n se kunxaʼnu ka ñayiu Israel?
13 Ɨnka vuelta n‑ka kana‑i:
—¡Katakaa‑s nuu curuxi!
14 N‑xijan tnuʼu Pilato:
—¿Na kuechi n‑kida‑s?
Ko kueʼe ka n‑ka kana xee‑i:
—¡Katakaa‑s nuu curuxi!
15 N‑xani ini Pilato xa vaʼa ka xa kada‑s xa ka juini ñayiu. N‑dayaa‑s Barrabás. N‑taʼu tniu‑s soldado xa chirrión ñɨɨ jani koio‑s Jesús, te n‑xiaʼan‑s‑ia nuu‑s, xa katakaa ñaʼa koio‑s.
15.33-39
N‑xiʼí Jesús
(Mt. 27:45‑56; Lc. 23:44‑49; Jn. 19:28‑30)
33 Kaa x‑uu xiʼin nde kaa uni kaa xañini, n‑kunee ñuñayiu. 34 Te kaa uni kaa xañini, n‑kana xee Jesús:
—Eloi, Eloi, ¿lama sabactani? (Juini kachi: Taa‑da Ianyuux, Taa‑da Ianyuux, ¿nakuenda n‑dandoo ñaʼa‑n?)
35 N‑ka teku dava se xnii ijan nax n‑jaʼan‑ia, te n‑ka jaʼan‑s:
—Kunini koio‑n, kana‑s Elías.
36 Te xino ɨɨn‑s, te vinagri n‑dandoyo‑s ɨɨn xa ndatachi. N‑tetnɨɨ‑s dɨkɨ tnuyoo, te n‑xiaʼan‑s‑ia xa koʼo‑ia. N‑jaʼan‑s:
—Da na koo naʼi‑s. Na jini‑ro nux kixi Elías, xa nuneʼe ñaʼa‑s nuu curuxi.
37 Ko n‑kana xee Jesús, te n‑xiʼí‑ia. 38 Hora ijan ni, n‑ndata dava daʼma ndiʼu veñuʼu Jerusalén. Nde dɨkɨ xiʼin nde xeʼe daʼma, n‑ndata. 39 Te yatni curuxi, nujuiin daa ɨɨn centurión. Se taxnuni nuu soldado romano kuu‑s. N‑xo ndeʼa‑s‑ia, hora n‑kana xee‑ia te n‑xiʼí‑ia, te n‑jaʼan‑s:
—Xandaa kuu xa se yaʼa n‑kuu Daʼya Yɨɨ Ianyuux.
15.42-46
N‑ka kuxi‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús
(Mt. 27:57‑61; Lc. 23:50‑56; Jn. 19:38‑42)
42 Te xañini, na vax kunee, ka kida tuʼa ñayiu xa xee kɨu ndetatu. 43 Te José, se ñuu nani Arimatea, n‑xee‑s nuu tuu Pilato. Juxtixia vaʼa kuu José. Ndetu‑s xa taxnuni Ianyuux nuu ñayiu. N‑xajan‑s anu‑s, te juaʼan‑s nuu Pilato, te n‑xijan‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús. 44 Ña n‑kuaʼa Pilato xa jandixa‑s xa yachi n‑xiʼí‑ia. N‑kana‑s centurión, te n‑xijan tnuʼu‑s nahora n‑xiʼí Jesús. 45 Na n‑teku‑s tnuʼu centurión, te n‑xejoon‑s xa kandeka José yɨkɨ kuñu ndi Jesús juaʼan. 46 N‑xeen José daʼma vaʼa, te n‑nuneʼe‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús nuu curuxi. N‑duku niʼna‑s‑ia daʼma jan, te n‑dakeé ñaʼa‑s xiti ɨɨn yau kava. Dada n‑dakuiko tutuu‑s ɨɨn toto kaʼnu, toto tkute, xa kundiʼu yuyau.
16.1-7
N‑nandoto Jesús nuu n‑kuu‑ia ndɨyɨ
(Mt. 28:1‑10; Lc. 24:1‑12; Jn. 20:1‑10)
1 Na n‑yaʼa kɨu ndetatu, n‑ka xeen ñadɨʼɨ yuku xeʼen vaʼa, xa jɨʼɨn‑ña jɨn dakuchi‑ña ñɨɨ ndi Jesús. María Magdalena xiʼin María, dɨʼɨ Jacobo, xiʼin Salomé. 2 Kɨu kiʼna nuu semana, neʼe n‑ka kee‑ña xa xee‑ña nuu kaa yɨkɨ kuñu ndi Jesús. Na n‑tuu, n‑ka xee‑ña yau kava jan. 3 N‑xijan tnuʼu tnaʼa‑ña:
—¿Jundu dita toto ndiʼu yuyau?
4 Ko hora n‑ka xo ndeʼa‑ña, n‑ka xini‑ña xa xá n‑xiko juiin toto yuyau. Yo loko kaʼnu toto jan, yo vee. 5 Na n‑ka kɨu‑ña xiti yau kava, n‑ka xini‑ña ɨɨn solteru nukoo ɨɨn lado ndaʼa kuaʼa. Niʼna‑s daʼma kuixi, daʼma kani. Te n‑ka yuʼu‑ña. 6 Ko n‑jaʼan‑s:
—Maxku yuʼu ka‑n. Nanduku‑n Jesús, se ñuu Nazaret, se n‑xitakaa nuu curuxi. Ko xá n‑nandoto‑ia, ña yoo‑ia yaʼa. Kundeʼa koio‑n nuu n‑kaa‑ia. 7 Juan nuʼu‑n. Juña tnuʼu koio‑n se n‑dakuaʼa‑ia xiʼin Spedru: “Ditna ka mee‑ia naxee Galilea. Ijan kundeʼa koio‑n‑ia, nani n‑jaʼan‑ia nuu‑n.”
16.15-16
15 N‑jaʼan‑ia nuu‑s:
—Juaʼan koio ntdaa ñuu ñuñayiu, juan juña tnuʼu koio tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ntdaa ñayiu. 16 Davaʼa nga ñayiu jandixa ñaʼa mee‑r, te juendute‑i, te dakaku ñaʼa Ianyuux mee‑i, xa ma jɨʼɨn‑i andea. Davaʼa nga ñayiu ma jandixa ñaʼa mee‑r, ma dakaku ñaʼa Ianyuux mee‑i.
16.19-20
Juan nuʼu Jesús nde andɨu
(Lc. 24:50‑53)
19 Na n‑yaʼa xa n‑jaʼan‑ia tnuʼu yaʼa, n‑nakueka Ianyuux Xtoʼo‑ro Jesús juan nuʼu nde andɨu. Ijan nukoo‑ia vitna, ndaʼa kuaʼa Ianyuux. 20 Te n‑ka xeʼen se n‑dakuaʼa‑ia nituʼu ñuñayiu. N‑ka xian tnuʼu‑s tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu. Te n‑chindee Xtoʼo‑ro Jesús mee‑s. N‑kida‑ia xa n‑ka kida‑s milagru, te duʼa n‑ka jandixa kueʼe ñayiu tnuʼu‑s. Amén, duʼa na koo.
N‑xian tnuʼu Sua Bautista tnuʼu vaʼa nuu ñayiu
(Mt. 3:1‑12; Lc. 3:1‑9, 15‑17; Jn. 1:19‑28)
1 Duʼa kixeʼe tnuʼu vaʼa Jesucristu. Daʼya Yɨɨ Ianyuux kuu‑ia.
1.14-15
N‑xian tnuʼu Jesús tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu Galilea
(Mt. 4:12‑17; Lc. 4:14‑15)
14 Kɨu ijan n‑ka chindiʼu‑s Sua Bautista vekaa. Te n‑xee Jesús Galilea. Ijan n‑xian tnuʼu‑ia tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu. 15 N‑jaʼan‑ia:
—Vitna vaʼa tiempo xá n‑kuyatni ñaʼa Ianyuux mee‑n. Kundeʼa koio‑n xa taxnuni‑ia ñuñayiu. Natu ini koio kuechi‑n te jandixa koio tnuʼu vaʼa.
1.21-27
N‑kudeen Jesús nuu tachi uʼu
(Lc. 4:31‑37)
21 N‑ka xee‑s xiʼin‑ia ñuu nani Capernaum. Kɨu ndetatu ñayiu Israel, kɨu ijan, n‑kɨu Jesús veñuʼu luchi. Ijan n‑dakuaʼa‑ia ñayiu. 22 N‑ka teku‑i nax jaʼan‑ia, te n‑ka yuʼu‑i, chi xiʼin xa taxnuni‑ia dakuaʼa‑ia‑i. Ñatu dakuaʼa‑ia‑i ná dakuaʼa ñaʼa se tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. 23 Veñuʼu luchi ijan n‑xee ɨɨn seyɨɨ ñuʼu tachi uʼu anu‑s. N‑kana xee‑s:
24 —Jesús, se ñuu Nazaret, ¿nax juini‑n yaʼa? ¿Vaxi‑n, vax ki danaa ñaʼa‑n a? Xini ñaʼa mee‑r jundu kuu‑n. Ia Ii Ianyuux kuu‑n.
25 N‑kudeen Jesús nuu tachi uʼu jan:
—¡Kadɨ yuʼu‑n! ¡Ta kee anu‑s!
26 N‑kida‑i xa n‑xiyɨʼɨ ka‑s. Ndeʼe n‑kana xee‑i, te n‑kee‑i anu‑s. 27 Te n‑ka yuʼu ntdaa ñayiu xyuku ijan. N‑jaʼan ɨɨn‑i nuu ɨnka‑i:
—¿Nax kuu xaʼa? Ɨɨn xa xee dakuaʼa ñaʼa‑s. ¡Taʼu tniu‑s nuu tachi uʼu, te jandixa ñaʼa‑i!
1.32-34
N‑ndadavaʼa Jesús kueʼe ñayiu kuʼu
(Mt. 8:16‑17; Lc. 4:40‑41)
32 Xañini ijan ni, na juan keé ngandii, te xndeka ñayiu ñayiu kuʼu juaʼan nuu tuu Jesús. Ntdaa ñayiu kuʼu xiʼin ntdaa ñayiu ñuʼu tachi uʼu anu‑i, xndeka‑i‑yɨ juaʼan nuu tuu Jesús. 33 Ntdaa ñayiu Capernaum n‑ka taka veʼe ijan. 34 N‑ndadavaʼa‑ia kueʼe ñayiu kuʼu. Kueʼe nuu kueʼe ka kuʼu ñayiu. N‑kineʼe‑ia kueʼe tachi uʼu anu‑i. Ña n‑xejoon‑ia xa jaʼan tachi uʼu, chi kutnuni ini‑i jundu kuu‑ia.
2.1-12
N‑ndadavaʼa Jesús ɨɨn seyɨɨ kuʼu ndaʼa kuʼu xeʼe
(Mt. 9:1‑8; Lc. 5:17‑26)
1 Uni koon ka kɨu, daa n‑xiko Jesús n‑naxee‑ia Capernaum, te n‑ka datekutnuʼu tnaʼa ñayiu xa tuu‑ia ɨɨn veʼe ijan. 2 Nunuvii ni n‑ka taka kueʼe ñayiu veʼe ijan. N‑chitu‑i yeʼe. Ña n‑kuaʼa ka yaʼa‑i xa kɨu‑i veʼe. Te n‑jaʼan‑ia tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu‑i. 3 Ijan n‑ka xee seyɨɨ xndeka se kuʼu nuu tuu Jesús. Koon tnaʼa‑s xndido se kuʼu ndaʼa kuʼu xeʼe. 4 Ña n‑kuaʼa kandeka koio‑s se kuʼu kɨu yeʼe, chi xaxeʼe xa chitu ñayiu yeʼe. Ijan n‑ka dakaa‑s se kuʼu dɨkɨ veʼe. N‑ka xanu‑s itaʼu dɨkɨ veʼe nuu tuu Jesús. Nuu nune jan n‑ka juneʼe‑s yuu ñuʼu se kuʼu. 5 Na n‑xini Jesús xa ka jandixa‑s‑ia, n‑jaʼan‑ia nuu se kuʼu jan:
—Daʼya, xá n‑taxkanu ini‑r kuechi‑n.
6 Ijan xtuu se ka tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. N‑ka xani ini‑s: 7 “¿Nakuenda duʼa jaʼan‑s? Kuiʼa jaʼan‑s Ianyuux. Idini Ianyuux kuaʼa xa taxkanu ini‑ia kuechi‑ro.” 8 Ko naʼa Jesús nax ka xani ini‑s, te n‑xiaʼan‑ia:
—¿Nakuenda duʼa ka xani ini‑n? 9 Ñatu uʼu xa jaʼan‑r nuu se kuʼu ya xa taxkanu ini‑r kuechi‑s. Te ñatu uʼu xa jaʼan‑r xa ndokoo‑s te ndoneʼe‑s yuu‑s te kaka‑s. 10 Ko juini‑r xa jini koio‑n xa taxnuni Se kuu ñani tnaʼa ñayiu nuu ñayiu ñuñayiu. Xijan kuu xa dandeʼa ñaʼa‑r xa kuaʼa‑r xa taxkanu ini‑r kuechi ñayiu.
Te n‑jaʼan‑ia nuu se kuʼu:
11 —Jaʼan‑r nuu mee‑n. Ndokoo. Ndoneʼe yuu‑n. Te juan nuʼu veʼe‑n.
12 Hora ijan ni n‑ndokoo‑s. Nuu ntdaa ñayiu jan n‑ndoneʼe‑s yuu‑s, te n‑kee‑s veʼe, te juan nuʼu‑s veʼe‑s. Te n‑ka yuʼu‑i ntdaa‑i, te n‑ka xiaʼan‑i xa n‑kutaʼu‑i nuu Ianyuux. N‑ka jaʼan‑i:
—¡Nuncas ña n‑xini‑ro xa n‑kuu vitna!
4.35-41
N‑kudeen Jesús nuu tachi ndeʼe
(Mt. 8:23‑27; Lc. 8:22‑25)
35 Na vax kunee kɨu ijan, n‑xiaʼan Jesús nuu se dakuaʼa‑ia:
—Na yaʼa‑ro nde ɨnka lado yundute kaʼnu.
36 N‑ka dandoo‑s kueʼe ñayiu jan, te xndeka‑s Jesús juaʼan barcu. Dɨuni juaʼan tɨtnɨ ka barcu tuku. 37 Yo n‑kane tachi ndeʼe. N‑tuxndee ndute barcu, te vax chitu‑té xiti barcu. 38 Xiti barcu, lado do nino, ijan kaa Jesús, kidi‑ia yɨʼɨ almohada dɨkɨ‑ia. N‑ka dandoto ñaʼa‑s ka xiaʼan‑s:
—¡Maestru! ¿Ña tuu nax viʼi‑n xa vax nduxi‑ro nuu ndute a?
39 N‑ndokoo‑ia, te n‑kudeen‑ia nuu tachi. Te n‑jaʼan‑ia nuu ndute:
—Kadɨ yuʼu‑n. Na nini.
N‑kunaʼi tachi, te ntdaa n‑kendoo vaʼa. 40 N‑jaʼan‑ia nuu se dakuaʼa‑ia:
—¿Nax kuu xa yo ka yuʼu‑n? ¿Ta jandixa ka‑n xa ñunuu ñaʼa‑r a?
41 Yo ndeʼe n‑ka yuʼu‑s. N‑ka jaʼan‑s ɨɨn‑s nuu ɨnka‑s:
—¿Na seyɨɨ kuu se yaʼa, xa jandixa ñaʼa tachi xiʼin ndute?
5.22-24
22 Ijan n‑xee ɨɨn se yɨndaʼa veñuʼu luchi, se nani Jairo. Na n‑xini‑s Jesús, n‑xe juiin xiti‑s nuu‑ia. 23 Kueʼe n‑xijan‑s:
—Daʼya‑da xá io‑i xa kuú‑i. Na jɨʼɨn‑ro veʼe‑da xa kajan ndodo‑n ndaʼa‑n mee‑i, xa ndvaʼa‑i te kutuu vaʼa‑i.
24 Juaʼan Jesús xiʼin‑s. Kueʼe xa kueʼe ñayiu xndijun ñaʼa, xa diko ka dataʼi‑i‑ia.
5.35-42
35 Nɨni jaʼan ka Jesús nuu ñadɨʼɨ jan, te n‑ka xee se xinokuechi nuu se yɨndaʼa veñuʼu luchi. N‑jaʼan‑s:
—Xá n‑xiʼí daʼya dɨʼɨ‑n. Maxku datnaʼa ka‑n maestru.
36 N‑teku Jesús nax n‑jaʼan‑s, te n‑jaʼan‑ia nuu se yɨndaʼa veñuʼu luchi:
—Maxku yuʼu‑n. Diko ni jandixa ñaʼa‑n.
37 Ña n‑xejoon‑ia xa kandijun ñaʼa ntdaa ñayiu jan. Diko ni Spedru xiʼin Jacobo xiʼin Sua ñani Jacobo. 38 N‑ka xee‑s veʼe se yɨndaʼa veñuʼu luchi, te n‑teku Jesús xa kuvaa xa kuvaa ñayiu n‑ka taka ijan. Ka ndaʼi‑i xa ka ndaʼi‑i, te ka kana xee‑i. 39 N‑kɨu Jesús veʼe, te n‑xiaʼan‑ia:
—¿Nax kuu xa da ka kuvaa‑n, te ka ndaʼi‑n? Ña n‑xiʼí dichi luchi, chi diko ni kidi‑i.
40 Ñayiu xyuku ijan n‑ka xakundee‑i, chi xnaʼa mee‑i xa n‑xiʼí dichi luchi. N‑kineʼe Jesús ntdaa ñayiu xyuku xiti veʼe, te ndeka‑ia tadɨʼɨ‑i xiʼin uni se dakuaʼa‑ia, n‑kɨu‑ia nde nuu kaa dichi luchi. 41 N‑tnɨɨ‑ia ndaʼa‑i, te n‑jaʼan‑ia nuu‑i:
—Talita, cumi. (Tnuʼu hebreu juini kachi: Dichi luchi, nuu mee‑n jaʼan‑r. Ndokoo.)
42 Hora ijan ni n‑ndokoo‑i, n‑ndojuiin‑i, te n‑nakaka‑i. Uxi uu kuia io‑i. Te se n‑ka xo ndeʼa nax n‑kuu, n‑ka yuʼu‑s te n‑ka kuvete‑s. 43 Ko n‑taʼu tniu Jesús nuu‑s xa maxku juña tnuʼu‑s nuu ñayiu nax n‑kuu. Te n‑jaʼan‑ia xa na juñaʼa koio‑s xa kaxi dichi luchi n‑nandoto.
7.18-23
18 N‑xiaʼan‑ia:
—¿Dani mee‑n tuku, ñatu ka kutnuni ini‑n a? ¿Ta kutnuni ka ini‑n xa ɨɨn xa xaxi ɨɨn ñayiu ma kuaʼa xa kada xa ma kuneʼe ii‑i a? 19 Ña kɨu xa xaxi‑i nde anu‑i. Diko ni xiti‑i keé‑i. Te dada ndexio ñaʼa‑i.
Te duʼa n‑jaʼan Jesús xa ntdaa xa io, kuu xa io ndoo xa kaxi‑ro. 20 Te n‑jaʼan‑ia:
—Xa kee anu ñayiu, kida xa ña io ndoo ka anu‑i. 21 Nde anu‑i vaxi xa xani ini‑i xa uʼu. Kidi‑i xiʼin ñayiu ña n‑tnundaʼa xiʼin‑i, o dandoo tnaʼa‑i, o kaʼni‑i ndɨyɨ. 22 Duʼu‑i, o kukajan ini‑i xaxii ɨnka ñayiu, o xa uʼu kida‑i nuu ɨnka ñayiu. Dandaʼu‑i ñayiu, o kida‑i davaʼa nga xa juini mee‑i, o xini uʼu‑i ɨnka ñayiu. Jantnuʼu‑i ñayiu, o najuen tnuʼu‑i mee‑i, o kuxee ini‑i. 23 Ntdaa xa uʼu kee nde anu ñayiu, te kida xa ña io ndoo ka anu‑i.
9.2-8
N‑ka xo ndeʼa se dakuaʼa Jesús xadiñu‑ia
(Mt. 17:1‑13; Lc. 9:28‑36)
2 Nuu iñu kɨu, ndeka Jesús Spedru xiʼin Jacobo xiʼin Sua juaʼan. Ndruni ni‑s ndeka ñaʼa‑ia juaʼan, nde dɨkɨ yuku dujun. Ijan nɨni xndeʼa‑s, te n‑nadama Ianyuux Jesús. Danaa, diñu xa diñu nuu‑ia, te diñu xa diñu ñɨɨ‑ia. 3 Ná kaa yuʼa yodo dɨkɨ tnduu kaa daʼma‑ia. Kuixi xa kuixi, te diñu xa diñu. Ña tuu ni ɨɨn xa kɨyɨ ná kɨyɨ daʼma‑ia hora ijan. 4 Danaa, n‑nujuiin ndi Elías xiʼin ndi Moisés ijan. Ndatnuʼu‑s xiʼin Jesús. 5 N‑jaʼan Spedru nuu Jesús:
—Maestru, ¡naka vaʼa xa tuu‑ro yaʼa! Na kadavaʼa koio‑da uni veʼe todo. Ɨɨn veʼe mee‑n, ɨɨn veʼe Moisés, ɨɨn veʼe Elías.
6 Chi ña n‑kutnuni ini Spedru nax n‑jaʼan‑s, chi yo n‑ka yuʼu‑s, ndruni‑s. 7 Ijan nuu vikó, te n‑chidaʼu ñaʼa vikó jan ntdaa‑s. Xiti vikó jan n‑ka teku‑s tnuʼu:
—Se yaʼa kuu Daʼya mani‑r. Kunini koio‑n nax jaʼan‑s.
8 Hora ijan ni n‑ka xo ndeʼa‑s nituʼu lado ijan, ko ña n‑ka xini ka‑s ni Elías ni Moisés. Menga Jesús nujuiin xiʼin‑s ijan.
12.28-31
Tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka
(Mt. 22:34‑40)
28 Te nuu Jesús, kuyatni ɨɨn se tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés. N‑teku‑s xa ka jantnaʼa tnuʼu‑s xiʼin‑ia, te n‑kutnuni ini‑s xa vaʼa jaʼan‑ia. N‑xijan tnuʼu‑s‑ia:
—¿Ndeda tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka?
29 N‑jaʼan Jesús:
—Tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka kuu: “Ñayiu Israel, kunini koio‑n. Taa‑ro Ianyuux, idini Ianyuux kuu‑ia. 30 Io xa juemani koio‑n Taa‑ro Ianyuux. Xiʼin nde yɨkɨ‑n, nde tuchi‑n, nde xaxtnuni‑n, nde anu‑n, juemani koio‑n‑ia.” Xaʼa kuu tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka. 31 Te duʼa jaʼan tnuʼu taʼu tniu kuu uu: “Juemani koio‑n ñayiu, nani xemani‑n mee‑n.” Ña tuu ɨnka tnuʼu taʼu tniu taxnuni ka.
14.10-11
N‑diko Judas Jesús
(Mt. 26:14‑16; Lc. 22:3‑6)
10 Te Judas Iscariote, ɨɨn se kuu uxi uu tnaʼa se dakuaʼa Jesús, juaʼan‑s nuu dutu ka taxnuni, juan diko‑s Jesús nuu‑s. 11 Na n‑ka teku dutu ka taxnuni nax n‑jaʼan Judas, n‑ka kudɨ ini‑s, te n‑ka xiaʼan‑s tnuʼu‑s xa juñaʼa‑s tvini. Te n‑nduku Judas mudu kada‑s xa juñaʼa‑s‑ia.
14.44-46
44 N‑xiaʼan se n‑diko Jesús ɨɨn seña nuu ñayiu jan. N‑xiaʼan‑s:
—Se teyuʼu‑r, se ijan, kuu‑s. Tnɨɨ koio‑n‑sɨ, te kandeka‑n‑sɨ jɨʼɨn. Duku‑n‑sɨ.
45 Hora n‑xee‑s, n‑kuyatni‑s Jesús, te n‑xiaʼan‑s:
—¡Maestru! ¡Maestru!
Te n‑teyuʼu‑s‑ia. 46 Se ijan n‑ka tnɨɨ Jesús, te xndeka ñaʼa presu‑s juaʼan.
15.6-15
“¡Katakaa‑s nuu curuxi!”
(Mt. 27:15‑31; Lc. 23:13‑25; Jn. 18:38‑19:16)
6 Te viko Paxcua dayaa gobernador ɨɨn se yɨndiʼu vekaa. Davaʼa nga seyɨɨ ka juini ñayiu. 7 Vekaa yɨndiʼu ɨɨn se nani Barrabás. N‑ndundeʼe‑s xiʼin se xnetnaʼa xiʼin‑s nuu gobierno, te n‑xaʼni‑s ndɨyɨ. 8 N‑ka xee kueʼe ñayiu nuu tuu Pilato, te n‑ka xijan‑i xa kada Pilato nani kida‑s. 9 Te n‑jaʼan Pilato:
—¿Ka juini‑n xa dayaa‑r se kunxaʼnu ka nuu ñayiu Israel a?
10 Chi naʼa‑s xa dutu ka taxnuni xndeka Jesús juaʼan nuu‑s, xaxeʼe xa ka kukuedi ini‑s nuu‑ia. 11 Ko n‑ka kidajuexa dutu ka taxnuni nuu ñayiu, xa kajan koio‑i xa dayaa Pilato Barrabás. 12 Ɨnka vuelta n‑xijan tnuʼu Pilato ñayiu:
—¿Te nax kada‑r se ka danani‑n se kunxaʼnu ka ñayiu Israel?
13 Ɨnka vuelta n‑ka kana‑i:
—¡Katakaa‑s nuu curuxi!
14 N‑xijan tnuʼu Pilato:
—¿Na kuechi n‑kida‑s?
Ko kueʼe ka n‑ka kana xee‑i:
—¡Katakaa‑s nuu curuxi!
15 N‑xani ini Pilato xa vaʼa ka xa kada‑s xa ka juini ñayiu. N‑dayaa‑s Barrabás. N‑taʼu tniu‑s soldado xa chirrión ñɨɨ jani koio‑s Jesús, te n‑xiaʼan‑s‑ia nuu‑s, xa katakaa ñaʼa koio‑s.
15.33-39
N‑xiʼí Jesús
(Mt. 27:45‑56; Lc. 23:44‑49; Jn. 19:28‑30)
33 Kaa x‑uu xiʼin nde kaa uni kaa xañini, n‑kunee ñuñayiu. 34 Te kaa uni kaa xañini, n‑kana xee Jesús:
—Eloi, Eloi, ¿lama sabactani? (Juini kachi: Taa‑da Ianyuux, Taa‑da Ianyuux, ¿nakuenda n‑dandoo ñaʼa‑n?)
35 N‑ka teku dava se xnii ijan nax n‑jaʼan‑ia, te n‑ka jaʼan‑s:
—Kunini koio‑n, kana‑s Elías.
36 Te xino ɨɨn‑s, te vinagri n‑dandoyo‑s ɨɨn xa ndatachi. N‑tetnɨɨ‑s dɨkɨ tnuyoo, te n‑xiaʼan‑s‑ia xa koʼo‑ia. N‑jaʼan‑s:
—Da na koo naʼi‑s. Na jini‑ro nux kixi Elías, xa nuneʼe ñaʼa‑s nuu curuxi.
37 Ko n‑kana xee Jesús, te n‑xiʼí‑ia. 38 Hora ijan ni, n‑ndata dava daʼma ndiʼu veñuʼu Jerusalén. Nde dɨkɨ xiʼin nde xeʼe daʼma, n‑ndata. 39 Te yatni curuxi, nujuiin daa ɨɨn centurión. Se taxnuni nuu soldado romano kuu‑s. N‑xo ndeʼa‑s‑ia, hora n‑kana xee‑ia te n‑xiʼí‑ia, te n‑jaʼan‑s:
—Xandaa kuu xa se yaʼa n‑kuu Daʼya Yɨɨ Ianyuux.
15.42-46
N‑ka kuxi‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús
(Mt. 27:57‑61; Lc. 23:50‑56; Jn. 19:38‑42)
42 Te xañini, na vax kunee, ka kida tuʼa ñayiu xa xee kɨu ndetatu. 43 Te José, se ñuu nani Arimatea, n‑xee‑s nuu tuu Pilato. Juxtixia vaʼa kuu José. Ndetu‑s xa taxnuni Ianyuux nuu ñayiu. N‑xajan‑s anu‑s, te juaʼan‑s nuu Pilato, te n‑xijan‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús. 44 Ña n‑kuaʼa Pilato xa jandixa‑s xa yachi n‑xiʼí‑ia. N‑kana‑s centurión, te n‑xijan tnuʼu‑s nahora n‑xiʼí Jesús. 45 Na n‑teku‑s tnuʼu centurión, te n‑xejoon‑s xa kandeka José yɨkɨ kuñu ndi Jesús juaʼan. 46 N‑xeen José daʼma vaʼa, te n‑nuneʼe‑s yɨkɨ kuñu ndi Jesús nuu curuxi. N‑duku niʼna‑s‑ia daʼma jan, te n‑dakeé ñaʼa‑s xiti ɨɨn yau kava. Dada n‑dakuiko tutuu‑s ɨɨn toto kaʼnu, toto tkute, xa kundiʼu yuyau.
16.1-7
N‑nandoto Jesús nuu n‑kuu‑ia ndɨyɨ
(Mt. 28:1‑10; Lc. 24:1‑12; Jn. 20:1‑10)
1 Na n‑yaʼa kɨu ndetatu, n‑ka xeen ñadɨʼɨ yuku xeʼen vaʼa, xa jɨʼɨn‑ña jɨn dakuchi‑ña ñɨɨ ndi Jesús. María Magdalena xiʼin María, dɨʼɨ Jacobo, xiʼin Salomé. 2 Kɨu kiʼna nuu semana, neʼe n‑ka kee‑ña xa xee‑ña nuu kaa yɨkɨ kuñu ndi Jesús. Na n‑tuu, n‑ka xee‑ña yau kava jan. 3 N‑xijan tnuʼu tnaʼa‑ña:
—¿Jundu dita toto ndiʼu yuyau?
4 Ko hora n‑ka xo ndeʼa‑ña, n‑ka xini‑ña xa xá n‑xiko juiin toto yuyau. Yo loko kaʼnu toto jan, yo vee. 5 Na n‑ka kɨu‑ña xiti yau kava, n‑ka xini‑ña ɨɨn solteru nukoo ɨɨn lado ndaʼa kuaʼa. Niʼna‑s daʼma kuixi, daʼma kani. Te n‑ka yuʼu‑ña. 6 Ko n‑jaʼan‑s:
—Maxku yuʼu ka‑n. Nanduku‑n Jesús, se ñuu Nazaret, se n‑xitakaa nuu curuxi. Ko xá n‑nandoto‑ia, ña yoo‑ia yaʼa. Kundeʼa koio‑n nuu n‑kaa‑ia. 7 Juan nuʼu‑n. Juña tnuʼu koio‑n se n‑dakuaʼa‑ia xiʼin Spedru: “Ditna ka mee‑ia naxee Galilea. Ijan kundeʼa koio‑n‑ia, nani n‑jaʼan‑ia nuu‑n.”
16.15-16
15 N‑jaʼan‑ia nuu‑s:
—Juaʼan koio ntdaa ñuu ñuñayiu, juan juña tnuʼu koio tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ntdaa ñayiu. 16 Davaʼa nga ñayiu jandixa ñaʼa mee‑r, te juendute‑i, te dakaku ñaʼa Ianyuux mee‑i, xa ma jɨʼɨn‑i andea. Davaʼa nga ñayiu ma jandixa ñaʼa mee‑r, ma dakaku ñaʼa Ianyuux mee‑i.
16.19-20
Juan nuʼu Jesús nde andɨu
(Lc. 24:50‑53)
19 Na n‑yaʼa xa n‑jaʼan‑ia tnuʼu yaʼa, n‑nakueka Ianyuux Xtoʼo‑ro Jesús juan nuʼu nde andɨu. Ijan nukoo‑ia vitna, ndaʼa kuaʼa Ianyuux. 20 Te n‑ka xeʼen se n‑dakuaʼa‑ia nituʼu ñuñayiu. N‑ka xian tnuʼu‑s tnuʼu vaʼa Ianyuux nuu ñayiu. Te n‑chindee Xtoʼo‑ro Jesús mee‑s. N‑kida‑ia xa n‑ka kida‑s milagru, te duʼa n‑ka jandixa kueʼe ñayiu tnuʼu‑s. Amén, duʼa na koo.
- Charis SIL 4.100 font release (Windows, Macintosh and Linux) NRSI staff, 2007-01-31 Download "CharisSIL4.100.zip", ZIP archive for users with WinZip, 2MB
- Charis SIL 4.100 font release (Windows and other) NRSI staff, 2007-01-31 Download "CharisSIL4.100.exe", Windows application, 2MB
- Charis SIL 4.100 font release (Debian package, GNU/Linux) NRSI staff, 2007-02-08 Download "ttf-sil-charis_4.100-1_all.deb", Debian Linux Package, 2MB
Copyright information:


